Hämähäkit: äärimmäinen opas

Suomalaiset hämähäkit ovat vaarattomia. Lisäksi hämähäkit ovat hyötyeläimiä, jotka itse asiassa pitävät paikkoja puhtaina ja ehkäisevät erilaisia haittaelämiä. Monet ihmiset tuntevat kuitenkin lähes synnynnäistä ja joskus kovaakin pelkoa hämähäkkejä kohtaan. Monesti ihmiset haluavat häätää hämähäkit kotoa – ja me kerromme miten. 

Sisältö:

1. Tietoa hämähäkeistä
2. Miksi hämähäkit hakeutuvat sisätiloihin
3. Hämähäkkien paikallistaminen
4. Hämähäkkikammo
5. Hämähäkkien määrän rajoittaminen
6. Lisätietoa hämähäkeistä

Tietoa hämähäkeistä

Maailmassa on 42 000 hämähäkkilajia. Niistä kaikista noin 200 lajilla on sellaista myrkkyä, joka on riittävän vahvaa aiheuttaakseen terveysongelmia ihmisille. Suomessa on lähes tuhat hämähäkkilajia, kuten varastohämähäkki, huonehämähäkki, rantahämähäkki ja vesihämähäkki.

Suomalaiset hämähäkit ovat ihmisille vaarattomia, sillä ne eivät yleensä pysty puremaan ihmisten ihon läpi ja niiden myrkky on liian heikkoa aiheuttaakseen todellista vahinkoa. Lähes kaikki hämähäkit käyttävät myrkkyä saaliinsa tappamiseen.

Luonnollisessa ekosysteemissä hämähäkit ovat petoja, jotka syövät hyönteisiä. Se on hyväksi meille ihmisille, sillä ne syövät myös haittahyönteisiä, kuten hyttysiä ja turkiskuoriaisia.

Miksi hämähäkit hakeutuvat sisätiloihin?

Huonehämähäkit eivät hakeudu sisätiloihin – ne ovat eläneet ihmisten taloissa jo vuosituhansien ajan ja sisätilat ovat niiden luonnollinen elinympäristö. Muut lajit hakeutuvat sisätiloihin syksyllä, kun lämpötilat laskevat. Ne etsivät kumppania tai talvehtimispaikkaa.

Hämähäkkien paikallistaminen

Hämähäkkien ja niiden verkkojen olinpaikka riippuu lajista. Ne eivät kuitenkaan pidä paikoista, joissa on ihmisiä liian usein, ja pitävät tietenkin paikoista, joista ne voivat löytää saaliita. Hämähäkit käyttävät kosteita tiloja (märkätiloja) vesipisteinä. Seuraavat merkit viittaavat vahvasti hämähäkkeihin:

• Seitti on tavallinen ja itsestään selvä merkki hämähäkeistä
• Hämähäkkejä löytyy yleensä paikoista, joissa on paljon rakoja, märkätiloista, kellareista tai paikoista, joissa ihmiset käyvät harvemmin, kuten vinteiltä tai vaatekomeroista.
• Silkkikotelon suojissa olevia hämähäkinmunia voi löytää piilossa olevilta pinnoilta tai hämähäkinverkoista.

Hämähäkkikammo

Yksikään Suomessa tavattavista hämähäkkilajeista ei ole vaarallinen ihmisille, vaikka monet hämähäkit ovatkin myrkyllisiä. Jos hämähäkki kuitenkin onnistuu puremaan ihmisen ihon läpi, purema voi sattua, mutta se ei vahingoita ihmistä. Yleensä hämähäkin purema johtaa lievään punoitukseen, mutta joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa suuremman allergisen reaktion. Näin tapahtuu yleensä ihmisille, jotka ovat myös allergisia ampiaisille.

Hämähäkit voivat olla epämiellyttäviä hämähäkkikammosta kärsiville. Hämähäkkikammo eli araknofobia on ahtaiden paikkojen ja käärmeiden kammon lisäksi yksi ihmisten yleisimmistä kammoista. Hämähäkkikammo on luultavasti luonnollinen evoluutiobiologinen suoja hämähäkkejä vastaan, sillä hämähäkit ovat myrkyllisiä ja muualla maailmassa jopa tappavia.

Hämähäkkikammosta voi päästä eroon tai ainakin pelkoa voi saada lievitettyä. Ihmisen ei missään nimessä tule välttää pelkäämiään asioita vaan mieluummin kohdata hämähäkkejä ja epämiellyttäviltä tuntuvia tilanteita useammin. Yritä taistella luonnollista vaistoasi ja pelkoasi vastaan, niin ajan myötä kammo saattaa hävitä kokonaan. On myös olemassa digitaalisia apuvälineitä, joiden avulla katsella sohvan suojista kuvia hämähäkeistä ja hiljalleen vähentää reaktiosi voimakkuutta.

Jos et kuitenkaan pääse hämähäkkikammosta eroon omin toimin, voit kääntyä ammattilaisen puoleen ja kokeilla kognitiivista käyttäytymisterapiaa.

Hämähäkkien määrän rajoittaminen

Helpoin tapa pitää hämähäkkipopulaatio vähäisenä on torjua niiden saaliseläimiä eli hyönteisiä ja haittaeläimiä. Ennen kuin siinä on onnistuttu, on paras antaa hämähäkkien auttaa taistelussa.

Jos hämähäkit haluaa pitää loitolla tietyistä pinnoista tai huoneista, kannattaa käyttää jotakin, jolle hämähäkit ovat herkkiä tai josta ne eivät pidä:

On myös äärimmäisen tärkeää pitää paikat puhtaina eli imuroida hämähäkinmunat ja -verkot, jos hämähäkeistä haluaa eroon.

Lisätietoa hämähäkeistä

Suomessa on lähes tuhat eri hämähäkkilajia, kuten varastohämähäkki, huonehämähäkki, ikkunahämähäkki, rantahämähäkki ja vesihämähäkki.

Hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa ja selvästi erottuvat etu- ja takaruumis. Hämähäkkieläimet kuuluvat hyönteisten tavoin niveljalkaisiin, mutta eivät siis ole hyönteisiä.

Hämähäkit käyttävät kutomaansa seittiä verkkojen rakentamiseen, kiipeämiseen, pesän rakentamiseen, saaliin käärimiseen ja jopa lentämiseen ilmapallolentotekniikalla. Ilmapallolennossa hämähäkki heittää seittiä ilmaan, tuuli tarttuu seittiin ja ottaa hämähäkin mukaansa ilmapallon tavoin. Hämähäkeillä ei ole hajuaistia ja ne kuulevat erittäin huonosti. Ne aistivat kuitenkin herkästi tärinän ja tutustuvat ympäristöönsä sen avulla. Hämähäkit ovat petoja, jotka syövät monia haittaeläimiä. On siis hyvä miettiä kahteen kertaan ennen niiden hävitysyritystä.

Muutama tavallinen hämähäkkilaji:

Huonehämähäkki on yleinen syksyisin ja liikkuu mielellään vinteillä ja kellareissa. Hämähäkki kasvaa 6–10 mm pitkäksi, ja sen ruumis muistuttaa ulkonäöltään tietyssä määrin hiirtä. Sen vuoksi sitä voidaan joskus kutsua hiirihämähäkiksi, vaikkakin se on tietenkin paljon hiirtä pienempi. Huonehämähäkki voi purra ärsytettynä, mutta purema ei ole vaarallinen ihmisille. Huonehämähäkit viihtyvät usein märkätiloissa tai viemäriaukkojen lähellä. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että ne olisivat tulleet sisään viemärien kautta, vaan siitä, että ne etsivät vettä vain vähän vettä sisältävissä taloissa. Huonehämähäkki ei ole tullut talojemme sisään vaan luultavasti elänyt siellä koko elämänsä, eikä se halua "tulla pelastetuksi" tai päästetyksi luontoon, jossa se luultavasti kuolisi.

Varastohämähäkin jalkaväli voi täysikasvuisena olla jopa 75 mm, mutta itse ruumis kasvaa vain harvoin yli 18 mm pitkäksi. Varastohämähäkki on nopea hämähäkiksi, noin 0,5 metriä sekunnissa (1,9 km/h). Sen verkko on epäsäännöllinen ja sijaitsee yleensä kattojen ja lattioiden kulmissa ja nurkissa tai esimerkiksi laatikoiden välissä, ovissa tai ikkunoissa. Ne ovat arkoja ja pitävät paikoista, joissa ihmisiä ei juuri näy. Ne voivat purra, ja mikäli hämähäkki onnistuu läpäisemään ihon, puremakohta voi alkaa punoittaa. Purema voi kuitenkin tuntua epämiellyttävämmältä ihmisillä, jotka ovat allergisia ampiaisille. Hämähäkki mieluummin pakenee kuin puree, ja se puree vain ahdistettuna.

Lukeilla on pitkät ohuet jalat, joiden avulla ne juoksevat saaliinsa kiinni. Pitkistä jaloista johtuen ne sekoitetaan joskus vaaksiaisiin, jotka ovat kuusijalkaisia lentäviä hyönteisiä. Lukit ovat yöeläimiä, ja päivisin ne lepäävät usein esimerkiksi puunrungoilla tai seinillä. Niistä tulee täysikasvuisia loppukesästä.

Hyppyhämähäkit kasvavat noin 4–7 mm pitkiksi ja ovat aktiivisimmillaan yleensä auringonvalossa. Ne käyttävät hyväkseen erittäin hyvää näköaistiaan ja tarkkailevat auringon valaisemaa aluetta, jotta ne voivat yllättää esimerkiksi kärpäsen hypyllään. Huonolla säällä nämä hämähäkit kutovat monesti seittiä suojaksi ja piiloutuvat pieneen sopivaan onkaloon. Yksi Suomen yleisimmistä hyppyhämähäkeistä on seeprahyppijä, joka on helppo tunnistaa seepraraitaisesta ruumiistaan.

Ristihämähäkit on helpointa tunnistaa verkosta. Ne kutovat pyöreän verkon, jossa on polkupyörän renkaan tavoin selkeät pinnat. Kyse on ehkä kaikkein tyypillisin ja kuvatuin hämähäkinverkkotyyppi. Hämähäkin verkosta puuttuu yläsektori, jossa on sen sijaan signaaliseitti, joka johtaa hämähäkin piilopaikkaan. Iltaisin ja öisin hämähäkin metsästäessä hämähäkki istuu kuitenkin verkon keskellä. Tämä hämähäkkilaji laskee munansa kulmiin tai nurkkiin. Munien päättä on valkoinen kotelo. Joskus kotelo suojataan seitillä.

Ikkunahämähäkki kutoo epäsäännöllisen verkon reiän ylle. Sen vuoksi hämähäkki kutoo verkkonsa monesti ikkunalle, sillä se sekoittaa ikkunan muurissa olevaan aukkoon. Hämähäkki piiloutuu lähelle verkkoa valmiina juoksemaan, jos verkko alkaa täristä. Itse hämähäkki on vaaleanruskea, ja sen takaruumis on hieman tummempi.

Pallohämähäkki kasvaa 4–8 mm pituiseksi ja viihtyy vinteillä, kellareissa tai ulkorakennuksissa. Hämähäkin pallomainen takaruumis on punaruskea ja rasvamaisen kiiltävä. Hämähäkki käyttää metsästykseen tahmeista seiteistä kudottua epäsäännöllistä verkkoa, joka yltää perustuksiin saakka. Tarkoituksena on, että ryömivät hyönteiset ja kärpäset jäävät siihen kiinni.