Kontiaiset: äärimmäinen opas

Kaikki alkaa muutamasta nurmikossa olevasta reiästä. Myöhemmin kontiaiset voivat vallata koko nurmikentän. Vain yhden kontiaisen käytäväjärjestelmä voi ulottua 1000 m2 alueelle, ja kontiainen kaivaa 100 metriä päivässä. Kontiaisoppaassa selvitetään, miten kontiaisia vastaan voi taistella.

Sisältö:

1. Tietoa kontiaisesta
2. Merkkejä kontiaisesta
3. Kontiainen vai myyrä?
4. Kontiaisen aiheuttamat vahingot
5. Kontiaisen torjunta
6. Lisätietoa kontiaisista

Tietoa kontiaisesta

Kontiaisen näkö on heikko ja hajuaisti huono. Niiden sijaan se hyödyntää kuuloaan ja nenän sekä jalkojen tuntoaistia liikkumiseen ja ravinnon löytämiseen. Eurooppalainen kontiainen kasvaa nopeasti monimutkaisia maanalaisia järjestelmiä, jotka vahingoittavat muun muassa nurmikoita ja ennen kaikkea nuorten kasvien juuria. 

Kuva: Kontiainen, Talpa europaea [© Michael David Hill, CC-BY-2.5]

Merkkejä kontiaisesta

Selkein merkki kontiaisesta ovat sen luomat keot. Kontiainen luo noin kuuksi kekoa vuorokaudessa. Toisin sanoen nurmikolle voi ilmestyä lyhyessä ajassa paljon kekoja, vaikka siellä liikkuisi vai yksi kontiainen. 

Itse kontiaisen näkee vain harvoin, eikä multakekojen lisäksi juuri muita merkkejä sen olemassaolosta. Syy on tietenkin se, että kontiaiset ovat käytävissään maan alla.

Vähemmän selkeitä merkkejä kontiaisista on epätasainen maa, vaurioituneet viljelykset tai puut sekä irtokivet, jotka voivat rikkoa ruohonleikkureita ja muita koneita. 

Kontiainen vai myyrä?

Reiästä voi päätellä, onko sen tehnyt kontiainen vai myyrä. Tutki reikää: 

1. Kontiaisen tekemät keot ovat korkeampia ja suipompia, minkä lisäksi kontiainen jättää multakeon reiän päälle (i). Joten jos keon poistaa ja sen alla on reikä, kyse on luultavasti kontiaisesta.
2. Kontiaisen käytävät ovat vaakasuuntaan hieman ovaaleja.
3. Voit myös kokeilla multakeon poistamista ja käytävän paljastamista. Jos se täytetään (tai jos sen päälle ilmestyy uusi multakeko) kuuden tunnin sisällä, kyseessä on melkein varmasti kontiainen.

Kuva: Kontiaisen reikä [© Zefram, CC-BY-SA-3.0-migrated]

Kontiaisen aiheuttamat vahingot

Kontiaiset kaivavat jättimäisiä maanalaisia käytäväjärjestelmiä ravintoa etsiessään. Syvällä maan uumenissa olevat käytävät ovat usein pysyviä, kun taas juuri maan pinnan alla (muutaman senttimetrin syvyydessä) olevia käytäviä käytetään ravinnon etsintään. Kontiainen hylkää ne jonkin ajan päästä ja antaa niiden sortua. Suuri käytäväjärjestelmä, ennen kaikkea pintakäytävät, johtavat:

• Epätasaiseen maahan, jonka tasoittaminen voi olla kallista, tai korjaamatta jätettäessä esimerkiksi karjan loukkaantumiseen.
• Reikiin nurmikoissa, joihin monet kompastuvat mutta jotka voivat olla erittäin ongelmallisia joissakin paikoissa, kuten esimerkiksi golfkentällä.
• Viljelykset kärsivät usein vahinkoja, sillä nuorten kasvien juuret voivat vaurioitua, mikä myöhemmin johtaa kasvin kuolemiseen.
• Maasta irronneet kivet voivat vaurioittaa esimerkiksi ruohonleikkureita ja muita koneita.

Ei ole havaittu, että kontiaiset olisivat levittäneet ihmisiin tarttuvia tauteja tai sairauksia.

Kontiaisen torjunta

Kontiaiset voi pelottaa pois neljällä pääasiallisella tavalla:

1. Värinä ja äänet pelottavat kontiaisia. Tarjolla on juuri niitä varten mukautettuja tuotteita, kuten tehokas Silvalure®-värinä- ja äänikarkotin.
2. Kontiaisentorjunta-aineet ovat eräänlaisia riistasuojia, jotka pitävät myös rusakot ja jänikset poissa.

Seuraavat ovat yleisiä niksejä, joiden teho on kuitenkin kyseenalaistettu:

1. Kotitekoiset värinäkarkotteet, kuten lasipullo raudoitustangossa, joka isketään maahan.
2. Jotkin kasvit, kuten ristityräkki, voivat pitää kontiaiset luonnollisesti loitolla. Niiden vaikutuksen pitäisi kuitenkin olla erittäin rajoitettu ja paikallinen.
3. Voimakkaasti tuoksuvien asioiden, kuten valkosipulin, koipallojen tai hapansilakan, asettaminen käytäväjärjestelmään. 
4. Kissat voivat ainakin teoriassa pelottaa kontiaiset pois.

Lisätietoa kontiaisista

Kontiaiset ovat n. 15 cm pitkiä ja niiden turkki on tummanharmaa tai kiiltävän musta. Kontiaisella ei ole ulkokorvia ja sillä on pienet huomaamattomat silmät. Kaivamista varten kontiaisella on vahvat eturaajat lapiomaisilla kynsillä. Vapaasti elävää kontiaista näkee kuitenkin hyvin harvoin maan päällä, sillä kontiainen on erittäin arka ja viettää lähes koko elämänsä maan alla.

Kontiaisten pääravintoa ovat kastemadot, jotka vastaavat noin 80 prosentista niiden ravinnonsaannista. Kastematojen lisäksi kontiaiset syövät myös pieniä hyönteisiä ja toukkia. Kontiainen on ahnas ja syö noin 75 % omasta ruumiinpainostaan joka päivä. Talvesta selviytyäkseen kontiainen kerää kastematoja, joita se vahingoittaa siten, että ne eivät enää voi suunnistaa, ja täyttää reiät. Siten kontiaisella on tuoretta ruokaa myös talvella.

Kontiaisilla on reviiri, minkä vuoksi on harvinaista, että tontilla on enemmän kuin yksi tai kaksi kontiaista. Kontiaisen kaivama tunnelijärjestelmä voi kattaa jopa 1000 m2 alueen.