Kyyt: äärimmäinen opas

Suomen luonnossa on vain vähän ihmisille vaarallisia tai jopa tappavia eläimiä. Kyy on yksi niistä. Lapsille ja lemmikeille kyynpuremat ovat erityisen vaarallisia. Tässä oppaassa kerromme muun muassa kyiltä suojautumisesta sekä siitä, miten puremia voi välttää.

Sisältö:

1. Tietoa kyistä
2. Kyy on rauhoitettu Ruotsissa, mutta ei Suomessa
3. Kyyn tunnistaminen
4. Käärmeen siirtäminen turvallisesti
5. Toimenpiteet kyynpureman yhteydessä
6. Kyiden pitäminen poissa tontilta
7. Lisätietoa kyistä

Tietoa kyistä

Kyy on Suomen ainoa luonnossa elävä myrkkykäärme. Kyy käyttää ravinnokseen pieniä nisäkkäitä, kuten myyriä ja hiiriä, sekä liskoja ja muita pieniä eläimiä. Kyyn myrkky voi tappaa aikuisen, mutta se on erittäin epätavallista (Ruotsissa kyyn puremaan kuolee ihminen noin joka kahdeksas vuosi). Silloin kyse on yleensä siitä, että kyyn purema ihminen on yliherkkä kyyn myrkylle ja kyy on purrut arkaan paikkaan (kuten ylävartaloon, kaulaan tai päähän).

Jos kyy ahdistetaan nurkkaan, se voi hyökätä itsepuolustuksena ihmisten kimppuun. Yleensä näin käy, jos ihminen astuu vahingossa kyyn päälle. Valitettavasti kyyt eivät pakene monien muiden käärmeiden tapaan vaan jäävät pelottavaan puolustusasentoon. Juoksevat ja leikkivät lapset eivät monesti kuitenkaan huomaa ruohikkoon maastoutunutta käärmettä. Kyynpuremia esiintyy aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Käärmeen siirtäminen turvallisesti 

Seuraavana on vinkkejä myrkkykäärmeen helppoon ja turvalliseen siirtämiseen. Jos olet epävarma, miten käärme siirretään turvallisesti, tai et yksikertaisesti vain halua tehdä sitä itse, monien kuntien ympäristö- ja terveysosasto voi suositella yrityksiä, jotka voivat hoitaa asian. Näin käärme siirretään:

1. Pue yllesi pitkän saappaat ja kunnon hanskat (jos jostain syystä joutuisit lähikosketuksiin käärmeen kanssa) 
2. Nappaa käärme esimerkiksi kahden muoviharavan väliin, siten saat pidettyä etäisyyttä käärmeeseen mutta käärmeen vahingoittumisriski on pieni
3. Aseta käärme ämpäriin ja peitä se esimerkiksi kannella tai muovipussilla  
4. Päästä käärme vapaaksi kaukana kotoa, mielellään usean kilometrin päässä. On ollut tapauksia, joissa käärmeet ovat muuten löytäneet tiensä takaisin

Monet luulevat, että hännästä nostettu käärme ei pysty nostamaan päätään ja puraisemaan. Se ei ole totta! Kyykäärmeet voivat ilman muuta nostaa päänsä hännänpään korkeudelle tai "kiivetä" omaa ruumistaan pitkin. Sen vuoksi on tärkeää pitää aina turvallinen väli käärmeeseen. 

 Varoitus: suurin osa kyykäärmeiden puremista syntyy tilanteissa, joissa ihmiset yrittävät tappaa tai siirtää käärmeitä. Ole siis äärimmäisen varovainen, jos yrität siirtää käärmettä.  

Toimenpiteet kyynpureman yhteydessä

Jos yleisoireita alkaa ilmetä nopeasti, soita numeroon 112, jotta uhri pääsee nopeasti ambulanssilla sairaalaan. Jos purtu henkilö on lapsi, raskaana tai vanhus, purema on erityisen vakava.

Kaikkien, joita kyy on purrut, tulisi käydä sairaalassa. Soita lääkärille, jos tilanne on kiireellinen (112), tai Myrkytystietokeskukseen (0800 147 111), jos tilanne ei ole niin kiireinen. 

Seuraavana joitakin yleisiä neuvoja:

1. Ota rauhallisesti, mene mieluusti makuulle ja pidä pureman saanutta ruuminosaa paikallaan – silloin myrkky ei leviä niin paljon
2. Anna puremakohdan olla, sitä ei tule puristaa, imeä tai leikata myrkyn poistamista varten – vaikutus voi olla täysin päinvastainen
3. Jos olet joutunut käärmeen puremaksi, ota aina yhteyttä terveyskeskukseen ylimääräisiä ohjeita varten
4. HUOM.: jos pureman saanut henkilö saa nopeasti yleisoireita, on lapsi, raskaana tai vanhus, soita numeroon 112 

Jos lasta on purtu, joskus voi olla vaikea tietää, oliko kyse käärmeestä vai jostakin muusta. Kyykäärmeen purema näkyy yleensä kahtena pienenä pistoksena 6–9 mm etäisyydellä toisistaan.

Lemmikeille kyykäärmeen myrkky on vaarallisempaa kuin ihmisille. Mitä pienempi eläin, yleensä sitä suurempi vaikutus. Puremakohdalla on kuitenkin suuri merkitys, sillä kissoja purraan yleensä tassuihin mutta koiria useammin pään alueelle. Sen vuoksi koirat joutuvat yleensä huonompaan kuntoon, vaikka ovatkin suurempia.

1. Yritä pitää eläin rauhallisena
2. Anna puremakohdan olla rauhassa, sillä, jos puremakohtaa puristaa tai imee, jos siihen laittaa kiristyssiteen tai jos sille tekee jotakin muuta, voi tahattomasti levittää myrkkyä enemmän.
3. Vie eläin välittömästi elinlääkäriin tutkimuksia varten, ja jos mahdollista, kanna eläintä

Kyiden pitäminen poissa tontilta

Jos kyyt haluaa pitää poissa, joko pihaa on suojattava paremmin, saaliseläimet/ravinto on pidettävä poissa tai käärmeitä on yksinkertaisesti häirittävä niin paljon kuin mahdollista:

1. Poista käärmeiden piilopaikat pitämällä nurmikko lyhyenä ja poistamalla kivikasat ja sekasotkut, jotka muuten saattaisivat soveltua käärmeiden asuinpaikaksi.
2. Saaliseläinpelotteet pelottelevat hiirten, myyrien ja liskojen kaltaiset käärmeiden ruokavalioon kuuluvat pieneläimet pois tontilta.
3. Käärmepelotteet pelottelevat käärmeet pois laajoilta alueilta värinän ja äänten avulla. Mitä kovempaa maaperä on, sitä paremmin ääni- ja värinäkarkotteet toimivat.

Lisätietoa kyistä

Kyy (Vipera berus) voi kasvaa jopa metrin pituiseksi, mutta yleensä kyyt ovat 60 cm pituisia. Naaras on yleensä 10 cm koirasta pidempi. Kyyn väritys vaihtelee vaaleanruskeasta lähes täysin mustaan. Yleensä kyillä on kuitenkin niille tunnusomainen muuta ruumista tummempi sahalaitakuvio selässä. On kuitenkin olemassa yksilöitä, jolla ei ole sahalaitakuviota. Suurin osa kyistä syntyy vaaleinta, mutta tummuvat iän myötä. On myös olemassa punaruskeita kyitä (yleensä naaraita).

Kyyt elävät luonnostaan Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa kyytä tavataan aina Pohjois-Lapin korkeudelle saakka. Sieltä kyyn elinalue jatkuu Pohjois-Venäjän halki aina Tyynellemerelle, koilliseen Kiinaan ja Pohjois-Koreaan saakka.

Kyyn myrkky koostuu entsyymisekoituksesta, joka toisaalta tappaa saaliin ja toisaalta käynnistää ravinnon hajottamisen jo ennen kuin se ehtii mahaan. Käärmeen myrkky vaikuttaa saaliin hermojärjestelmään ja johtaa kuolemaan sisäisten verenvuotojen tai sydämen tai hengityksen pysähtymisen kautta. Myrkky vaikuttaa myös ihmisiin, mutta ihmisten suuren koon vuoksi vaikutus on paljon pienempi kuin kyyn saaliseläimillä, kuten myyrillä ja muilla pienillä jyrsijöillä tai muilla pikkueläimillä.