Myyrät: äärimmäinen opas

Onko nurmikkoon alkanut ilmestyä outoja reikiä? Kyse voi olla myyristä, jotka ovat laajentamassa reviiriään. Myyräoppaan avulla voit selvittää, onko pihallasi myyriä. Sen jälkeen kerromme, miten myyrät saa pakosalle.  

Sisältö:

1. Tietoa myyristä
2. Myyrä vai kontiainen?
3. Vahingot ja sairaudet
4. Myyrien torjunta
5. Lisätietoa myyristä

Tietoa myyristä

Myyrät ovat jyrsijöitä, jotka käyttävät ravinnokseen kasveja ja kasvien osia. Myyrät aiheuttavat ihmiselle ongelmia monesti tuhoamalla puutarhoja käytävillään sekä syömällä puiden runkoja, kasveja ja muuta. 

Kolme tavallisinta myyrää ovat vesimyyrä, metsämyyrä ja peltomyyrä. Niitä torjutaan samalla tavalla.

Kuva: Peltomyyrä, Microtus agrestis [© Fer boei, CC-BY-SA-3.0]

Myyrä vai kontiainen?

On olemassa helppo tapa määrittää, onko kyse myyrästä vai kontiaisesta, nimittäin nurmikossa olevan reiän tarkastaminen. Tutustu multakekoihin reikien vieressä: 

1. Kontiaisen tekemät keot ovat korkeampia ja suipompia, minkä lisäksi kontiainen jättää multakeon reiän päälle (i). Joten jos keon poistaa ja sen alla on reikä, kyse on luultavasti kontiaisesta.
2. Kontiaisen käytävät ovat vaakasuuntaan hieman ovaaleja.
3. Voit myös kokeilla multakeon poistamista ja käytävän paljastamista. Jos se täytetään (tai jos sen päälle ilmestyy uusi multakeko) kuuden tunnin sisällä, kyseessä on melkein varmasti kontiainen.

Kuva: Kontiaisen reikä [© Zefram, CC-BY-SA-3.0-migrated]

Vahingot ja sairaudet

Myyräongelman yhteydessä on tavallista, että nurmikenttä tai maaperä ei ole enää yhtä kantava. Myyrä voi myös purra reikiä vesiletkuihin tai tuhota ulkohuonekaluja.

Myyrät voivat lisäksi levittää myyräkuumetta, joka siirtyy ihmisiin myyrien eritteiden, jätösten, virtsan ja syljen välityksellä hiukkas-/pölymuodossa. Myyräkuume on verenvuotokuume, joka aiheuttaa kovan kuumeen, kovaa päänsärkyä, kipua yläruumiissa, selässä tai vatsassa sekä tietyissä tapauksissa munuaisongelmia.

Myyrien torjunta

Myyrät voi pelottaa pois neljällä pääasiallisella tavalla.

1. Värinä ja äänet pelottavat kontiaisia. Tarjolla on juuri niitä varten mukautettuja tuotteita, kuten tehokas Silvalure®-värinä- ja äänikarkotin.
2. Paineaaltoja ampuvat ansat tappavat kontiaiset käytäviinsä. Esimerkiksi Kieferle-myyräansa W2.
3. Mekaaniset ansat, tavalliset rotanloukut tai erityiset myyräansat voivat auttaa, mutta jos myyriä on paljon, se voi aiheuttaa paljon työtä.
4. Myyräntorjunta-aineet ovat eräänlaisia riistasuojia, jotka pitävät myös rusakot ja jänikset poissa.

 Vinkki: Ei ole epätavallista, että myyrät aktivoituvat, kun torjuntatoimenpiteet aloitetaan. Ne voivat esimerkiksi kiihdyttää käytävien rakentamistahtia ja muodostaa reikiä värinäkarkottimen ja muiden vastaavien asioiden lähelle. Se on hyvä merkki, sillä se osoittaa, että myyrät kokevat reviirinsä uhatuksi ja ponnistelevat siksi oman läsnäolonsa osoittamiseksi. 

Seuraavat ovat yleisiä niksejä, joiden teho on kuitenkin kyseenalaistettu:

1. Tiettyjen kasvien sanotaan häätävän myyriä, esimerkiksi härkäpapujen suurissa viljelyksissä sekä erilaisten sipulien, kuten valkosipulin ja ruohosipulin.
2. Robottiruohonleikkurit häiritsevät myyriä äänillä ja värinällä. Robottiruohonleikkurin pitäisi riittää myyrien ajamiseen pakosalle, mikäli myyrät eivät ole jo vallanneet reviiriään. 
3. Sijoita hiilihappojäätä kaikkiin myyrien käytävien suuaukkoihin. Teoreettisesti tämän pitäisi aiheuttaa happivajeen käytäväjärjestelmässä, minkä jälkeen myyrät nukahtavat ja kuolevat. Hiilihappojäätä tarvitaan kuitenkin valtavia määriä, jos teoriaa halutaan soveltaa käytännössä.
4. Hanki kissa, kissat pyydystävät tai ainakin pelottelevat myyriä.

Lisätietoa myyristä

Myyrä muistuttaa paljon rottaa, mutta sen ruumis on kömpelömpi, sen häntä huomattavasti lyhyempi ja korvat monesti turkin sisällä piilossa.

Peltomyyrä elää korkeassa ruohikossa maan päällä, monesti ojien lähellä. Talvisin se muodostaa käytäviä ruohikkoon lumipeitteen alle. Se on kasvissyöjä ja jyrsii puiden kaarnaa lumen alla. Peltomyyrä ei jätä multakekoja jälkeensä. Peltomyyrä on ruskeanharmaa ja 9–13 cm pitkä, sillä on lyhyt häntä ja sen ulkokorvat näkyvät vesimyyrän korvia enemmän.

Vesimyyrä elää suuren osan elämästään maan alla. Se suosii ruohopeitteisiä alueita ja soita, minne se kaivaa mutkittelevia käytäviä 20–70 senttimetriä maanpinnan alle. Mikäli maa-aines on löysää, käytävät ovat ylempänä, ja mikäli maa-aines on kovaa, ne ovat syvempänä. Vesimyyrä on kasvissyöjä ja jyrsii kaikenlaisia juuria. Vesimyyrän multakeot ovat tasaisia, ja käytävät voi tunnistaa siitä, että ne ovat pystysuoraan ovaaleja eikä niissä ole jälkiä juurtenjäämistä. Käytävä täytetään yleensä uudelleen muutama tunti rakentamisensa jälkeen. Vesimyyrällä on musta tai ruskea turkki ja peltomyyrää pidempi häntä. Sen ulkokorvat ovat pienet, eikä niitä melkein voi edes nähdä. Se on 12–20 cm pitkä eikä sillä ole kulmahampaita.