Piimaa - monipuolinen ihmemineraali tuholaisia ​​ja paljon muuta vastaan

Tiesit varmasti jo, että piimaata käytetään tuholaisten torjuntaan, mutta tiesitkö, että sitä käytetään myös hammastahnassa, dynamiitissa ja eläinten rehussa? Pureudumme syvemmälle piimaan maailmaan: mihin sitä voidaan käyttää ja mitä eri piimalajeja on olemassa. Onko se vain tavallista valkoista jauhetta vai ihmemineraali? Annamme sinun päättää.

Piimaa (engl. diatomaceous earth) on oikeastaan eräänlaista maaperää, joka koostuu sedimentoituneista piilevistä. Kyseessä on siis luonnollinen mineraali (fossiilinen kivijauhe), jota on muodostunut miljoonien vuosien aikana järvien ja merten pohjiin ympäri maailmaa.

Tämä on piimaa

Piimaa on maalaji, joka on muodostunut, kun piilevät (diatomit – yksisoluiset vesieliöt) ovat kerrostuneet sedimentteihin. Varsinaisesti kyse on levien piidioksidista koostuvista kuorista, jotka ovat säilyneet.

Piileviä esiintyy sekä suolaisessa että makeassa vedessä. Suuria piimaakerrostumia löytyy nykyään Saksasta, Tanskasta, Ranskasta, Tšekistä ja Pohjois-Amerikasta. Piimaata löydettiin ensimmäisen kerran Pohjois-Saksasta noin vuonna 1863, ja ensimmäiseen maailmansotaan asti lähes kaikki piimaa louhittiin tältä samalta alueelta Saksasta. Ruotsinkielinen nimi kiselgur on edelleen hyvin lähellä saksan kieselguhr- ja englannin kieselguhr-sanoja.

Itse piimaa on puhtaassa tilassaan väriltään valkoista, harmaanvalkoista tai beigeä, mutta se voi saada muita sävyjä, jos siinä on epäpuhtauksia. Puhtaassa muodossaan piimaa koostuu piilevien piirungoista, jotka puolestaan koostuvat kemiallisella tasolla 97-prosenttisesti piihappoanhydridistä ja 3-prosenttisesti kemiallisesti sitoutuneesta vedestä.

Piimaan "jyvien" koko vaihtelee suuresti noin 3 mikrometristä (µm) yhteen millimetriin, mutta normaali koko on 10–200 µm.

 Tiesitkö? Mikroskoopilla katsottuna piimaa muistuttaa pieniä murskatun lasin palasia.

Piimaa on monikäyttöinen huokoinen mineraali, jolla on monia tärkeitä tehtäviä eri tuotteissa, kuten piimaan käyttö tuhohyönteisiä vastaan. Piimaalla on tärkeitä ominaisuuksia, kuten suodattavuus, imukyky (fysikaalis-sorptiivinen), hankaavuus ja kemiallinen stabiilisuus.

Piimaa on myrkytöntä ja turvallista ihmisille

Piimaa, jota käytetään paikoissa, joissa ihmiset tai eläimet joutuvat kosketuksiin aineen kanssa, on peräisin makean veden ympäristöistä eikä se aiheuta terveysriskiä. Tältä piimaan muodolta ei vaadita varoitusmerkintöjä (toisin kuin esimerkiksi tavalliselta astianpesuaineelta).

Seuraavat ovat piimaan mahdollisia (lieviä) terveysriskejä:

• Voi ärsyttää silmiä.
• Voi ärsyttää hengitysteitä.
• Voi aiheuttaa ihon ärsytystä tai kuivumista.

Pölyn hengittämistä käsittelyn aikana tulee siis välttää, kädet on hyvä huuhdella käytön jälkeen ja silmät huuhdeltava huolellisesti, jos niihin pääsee piimaata. Se on siis suunnilleen yhtä vaarallista kuin tavallinen hiekka ja siten erittäin turvallista ihmisille ja lemmikeille.

Piimaa on hyvä ympäristövalinta

Piimaata louhitaan suurista avolouhoksista eri puolilla maailmaa alueilta, jotka ovat aiemmin olleet järven- tai merenpohjaa. Piimaa saadaan siis suoraan luonnosta. Se, että piimaa on luonnollinen aine, ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että se olisi hyväksi ympäristölle. Otetaan esimerkiksi useimmissa hyönteismyrkyissä käytettävä krysanteemiuute, joka on myös luonnollinen aine, mutta myrkyllinen mehiläisille ja vesieliöille pitkäaikaisvaikutuksineen. Se on luonnollista, muttei suinkaan myrkytöntä – toisin kuin piimaa, joka on todellakin myrkytöntä.

Piimaa hyönteismyrkkynä vaikuttaa mekaanisesti kuivattamalla hyönteiset, eli niitä ei myrkytetä. Laajat arvioinnit ja tutkimukset ovat selvittäneet piimaan ominaisuuksia, eikä myrkyllisiä ominaisuuksia tai haitallista kertymistä ympäristöön ole todettu. Se on siis yksi harvoista, tai kenties jopa ainoa, todella ympäristöystävällinen hyönteismyrkky.

Piimaa hyönteisten torjunnassa

Piimaata käytetään yhä enemmän tuholaisten torjuntaan. Tämä johtuu sen ainutlaatuisista ominaisuuksista ja siitä, että se tarjoaa myrkyttömän vaihtoehdon alalle, joka on aiemmin tukeutunut vahvasti hermomyrkkyihin.

Hyönteistorjuntaan käytettävä piimaa eroaa muihin tarkoituksiin käytettävästä piimaasta. Jotta piimaa tehoaisi hyönteisiin, se ei saa olla lämpökäsiteltyä (kalsinoitua), sen keskimääräisen hiukkaskoon tulisi olla noin 12 mikrometriä ja sen on oltava erittäin puhdasta.

Piimaan kanssa kosketuksiin joutuvat hyönteiset altistuvat mekaaniselle vaikutukselle, jossa aine imee lipidejä hyönteisen ulkoisen tukirangan vahamaisesta pintakerroksesta. Vahakerroksen tärkeä tehtävä on estää hyönteisen nesteen haihtuminen ympäröivään ilmaan. Piimaa tuhoaa tämän nestettä pidättävän toiminnon, jolloin hyönteinen menettää nestettä nopeammin, kuivuu ja lopulta kuolee. Yksinkertaisesti sanottuna piimaa naarmuttaa ulkoista tukirankaa, mikä johtaa ajan myötä hyönteisen kuolemiseen kuivumalla.

Myrkyttömänä torjunta-aineena piimaata käytetään erityisesti ryömiviä tuholaisia, kuten luteita, muurahaisia, sokeritoukkia, torakoita, kirppuja ja kanapunkkeja vastaan. Piimaata on testattu jossain määrin myös etanoita (erityisesti espanjansiruetanaa) vastaan, mutta valitettavasti nilviäisten kostea elinympäristö heikentää piimaan torjuntatehoa.

Yksi piimaan etu muihin torjunta-aineisiin verrattuna on se, etteivät hyönteiset voi tulla sille resistenteiksi – tämä johtuu piimaan mekaanisesta toimintatavasta. Periaate on sama kuin päätäiden hoidossa käytettävillä lääkinnällisillä tuotteilla, joissa täit tukehtuvat aineeseen, eikä niillä ole mahdollisuutta kehittää vastustuskykyä. Tämän edun ansiosta piimaasta on tullut nopeasti yksi tärkeimmistä välineistä taistelussa luteita vastaan, jotka ovat tulleet resistenteiksi monille muille torjuntatavoille.

Yleisin tuholaistorjuntaan tarkoitettu piimaatuote on Biobasis Piimaa.

Piimaan muita käyttökohteita

Historian aikana piimaata on käytetty monenlaisiin asioihin, aina hammastahnan ja kasvokuorinnan miedosta hankaavasta ainesosasta Alfred Nobelin ensimmäisen dynamiitin nitroglyseriiniä sitovaksi ainesosaksi.

Maataloudessa ja eläinhoidossa piimaata käytetään pitämään eläinsuojat kuivina ja hygieenisinä tai rehussa estämässä paakkuuntumista. On mielenkiintoista huomata, että eläinhoidon hygieniaan käytettävä piimaa on identtistä tuholaistorjuntaan käytettävän piimaan kanssa.

Nykyään piimaan yleisin käyttökohde on suodatinmateriaalina vedenpuhdistuksessa, uima-altaissa, juomien valmistuksessa, hunajan puhdistuksessa ja monessa muussa. Näihin tarkoituksiin käytettävä piimaa on kalsinoitua, mikä muuttaa aineen ominaisuuksia toivotulla tavalla.

Löydät piimaata useammista tuotteista kuin uskotkaan, kunhan olet oppinut tuntemaan tämän ihmemineraalin. Piimaata on esimerkiksi laadukkaassa kissanhiekassa, jossa hyödynnetään sen imukykyä ja paakkuuntumista estäviä ominaisuuksia. Monissa tuotteissa piimaata käytetään myös täyteaineena, esimerkiksi saippuassa, maaleissa, paperissa ja keramiikassa. Sitä käytetään jopa mausteissa vähentämään kosteus- ja homevaurioiden riskiä.

 Tiesitkö? Piimaata käytetään lisäravinteena sekä ihmisille että eläimille (esim. hevosille) puhdistamaan ruoansulatusta, vahvistamaan luustoa ja parantamaan hiusten tai karvan kasvua.