Punkit: äärimmäinen opas

Punkit: äärimmäinen opas

Moni meistä on joutunut punkin puremaksi elämänsä aikana mutta selvinnyt siitä ilman ongelmia. Valitettavasti punkkien (eli puutiaisten) määrä on lisääntymään päin, ja niiden levittämistä taudeista on tullut yleisempiä. Punkkien levittämät taudit, kuten borrelioosi ja puutiaisaivokuume, voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin. Me osoitamme, miten punkkeja vältetään ja miten punkin saa irrotettua iholta. 

 

Sisältö:

  1. Tietoa punkeista
  2. Punkkien levittämät taudit
  3. Borrelioosin oireet
  4. Punkkien esiintymisalueet
  5. Punkiton puutarha
  6. Punkin poistaminen
  7. Näin pääset eroon punkeista
  8. Lisätietoa punkeista

 

Tietoa punkeista

Punkeilla on vahvat leuat, joiden avulla ne voivat porautua ihon läpi ja pysyä paikoillaan verta imiessään. Punkki erittää lievästi puuduttavaa myrkkyä, minkä vuoksi punkkia ei yleensä huomaa ennen kuin sen näkee omin silmin sen juotua verta ja kasvettua suuremmaksi. Punkki on juonut itsensä täyteen verta muutamassa päivässä ja irtoaa sen jälkeen isäntäeliöstään.

 

Punkkien levittämät taudit

Punkit voivat levittää monia eri tauteja. Suomessa yleisimmät punkkien levittämät taudit ovat borrelioosi (Lymen tauti) ja puutiaisaivokuume (TBE), mutta ne voivat tartuttaa ihmiseen myös muita lois- tai virustauteja.

Riski joutua tauteja levittävän punkin puremaksi ja sairastuttamaksi on matala, mutta valitettavasti punkin levittämät taudit ovat usein ikäviä ja joskus myös vakavia. Borrelioosia voi hoitaa, mutta sitä vastaan ei ole rokotetta. Puutiaisaivokuumetta vastaan on rokote, mutta sitä ei voi hoitaa, jos tauti on edennyt pitkälle. Hoito rajoittuu oireiden (mahdollisesti vakavien) helpottamiseen. Puutiaisaivokuumetta esiintyy Suomessa eniten Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Lisätietoa TBE-rokotteesta on osoitteessa rokote.fi.

 

Borrelioosin oireet

Borrelioositulehduksen tavallisin merkki on puremakohdan ympärillä oleva, halkaisijaltaan yli 5 senttimetrin mittainen punoittava alue. Se ilmestyy noin 1–4 viikkoa punkinpureman jälkeen. Joskus oireita on myös muita, kuten huonovointisuus ja mahdollisesti kuume.

Jos epäilet saaneesi borrelioositartunnan, ota yhteyttä terveyskeskukseen tarkastusta ja mahdollisesti hoitoa varten.

Puutiaisaivokuumeen oireet voivat olla vaikeita havaita. Ensin tartunta voi tuoda mukanaan influenssaan viittaavia oireita ja myöhemmin halvauksia, muistikatkoihin ja väsymykseen.

 

Punkkien esiintymisalueet

Punkkeja esiintyy eniten kosteissa ympäristöissä maaliskuusta marraskuuhun, etenkin kylmissä sääoloissa (5–15 astetta) ja rannikkoalueilla.

 

Punkiton puutarha

Vaihe 1 – poista punkit puutarhasta:

  1. Levitä valkoinen fleecepeite puutarhaan, katso, missä kohdassa peitteelle eksyy eniten punkkeja (luultavasti paikassa, johon naaras on muninut). Paina muistiisi paikat, joissa punkkeja esiintyy eniten.
  2. Kerää punkit pinseteillä. Käytä käsineitä, jotta ne eivät pääse puremaan tai levittämään taudinaiheuttajia. Sen jälkeen polta punkit.
  3. Kalkitse koko nurmikko ja keskity erityisen hyvin paikkoihin, joissa punkkeja esiintyi eniten. Kalkki kuivattaa punkit. Voit kalkita (tai itse asiassa sinun pitää kalkita) nurmikko useaan kertaan punkkikaudella. Kalkille on olemassa myös vaihtoehtoja.

Vaihe 2 – valmistele puutarha punkittomaan elämään:

  1. Yleisesti ottaen punkkeja ei ole sorateillä eikä terasseilla, minkä vuoksi niillä kulkeminen ja oleskeleminen on hyvä tapa välttää punkkeja.
  2. Jos mahdollista, estä rusakoiden ja metsäkauriiden pääsy puutarhaan, sillä ne voivat tuoda mukanaan punkkeja.
  3. Jos jäniksiä on paljon, voit mahdollisesti pyytää metsästyslupaa omalta kunnaltasi.
  4. Asettele ulos hiiren- ja rotanloukkuja.
  5. Tarkista, onko lemmikeillä punkkeja, ja suojaa ne.
  6. Jos punkkiongelma on suuri, voit harkita ulkorajan muodostamista punkkeja vastaan. Punkit eivät pääse yksin 0,5 metrin levyisen sorapolun yli, ja jos punkkeja mahdollisesti mukanaan tuovia eläimiä ei ole, saatat luoda täysin punkittoman ympäristön.

 

Punkin poistaminen

Ei ole helppoa poistaa punkkia painamatta sitä, jolloin se voi tyhjentää taudinaiheuttajia sisältävän sisältönsä tai sen suun osia voi jäädä ihoon. 

  1. Kuivajäädytä punkki ennen aloittamista (jos käytössäsi on punkinjäädytyssuihke)
  2. Ota punkista kiinni pinseteillä tai punkkipihdeillä niin läheltä suuta (ihoa) kuin mahdollista
  3. Vedä punkkia poispäin kehosta samalla, kun käännät sitä varovaisesti hieman (jos käännät liian paljon, suun osia voi irrota ja jäädä haavaan)
  4. Puhdista haava saippualla ja vedellä, haavanpuhdistusaineella tai desinfiointiaineella

Älä käytä kotitekoisia konsteja, kuten punkin voitelua rasvalla tai muulla aineella. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä silloin punkki voi vapauttaa elimistöön enemmän taudinaiheuttajia.


 Vinkki: punkin jäädytys ennen poistamista vähentää huomattavasti infektioriskiä kansainvälisten lääketieteellisten suositusten mukaisesti.


 

Näin pääset eroon punkeista

Parasta, mitä voit tehdä, on suojata itsesi ja lemmikkisi punkinpuremilta erilaisilla aineilla ja tuotteilla sekä rokotuttaa itsesi punkin levittämiä tauteja vastaan. Seuraavat ovat hyviä tapoja suojata ihmisiä ja lemmikkejä punkeilta ja niiden levittämiltä sairauksilta:

Ihmisten suojaaminen 

  1. Punkkisuihke
  2. Ei-kemiallinen punkintorjunta-aine
  3. Elektroninen Skudo human -ultraäänikarkotin
  4. Jäädytyssuihke, joka vähentää infektioriskiä punkkia poistettaessa
  5. Rokotus

Lemmikkien suojaaminen 

  1. Punkkipanta, jossa on hyönteismyrkkyä tai yrttivalmistetta
  2. Ravintolisä, joka antaa suojaa punkkien puremilta
  3. Elektronien punkinkarkotin (esim. nukkumapaikassa)
  4. Jäädytyssuihke, joka vähentää infektioriskiä punkkia poistettaessa

 

Lisätietoa punkeista

Punkit (puutiaiset, Ixodida) ovat pieniä hämähäkkieläimiä. Ne ovat eksoparasiitteja, jotka käyttävät ravinnokseen isäntäeliöstä imemäänsä verta. Punkeille sopivia isäntäeliöitä ovat nisäkkään ja linnut sekä joskus myös sammakkoeläimet tai matelijat.

Suuria punkkiheimoja on kaksi: kovat punkit, johon kuuluu yli 700 lajia ympäri maailman, sekä pehmeät punkit, johon kuuluu noin 200 lajia. Kovat punkit ovat niitä, joita suomalaiset yleensä pitävät punkkeina. Pehmeät punkit imevät verta lyhyemmän aikaa, vain muutaman minuutin tai tunnin, kun taas kovat punkit pureutuvat kunnolla kiinni ja imevät verta useamman päivän ajan.

Ixodes ricinus on juuri se laji, joka puree ihmisiä ja lemmikkejä useimmiten täällä Suomessa. Se hyökkää ennen kaikkea lämminveristen eläinten kimppuun, aina myyristä suuriin kavioeläimiin kuten lehmiin. Ixodes ricinus -lajin lisäksi Suomessa on myös muita punkkilajeja, joista useimmat ovat lähinnä lintujen loisia.

Punkeilla on kolme pääasiallista kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja täysikasvuinen punkki. Kussakin aktiivisessa vaiheessa ne tarvitsevat vettä kehittyäkseen edelleen. Toukat näyttävät punkeilta mutta ovat huomattavasti pienempiä, noin puolen millin mittaisia.

–Nymfi on noin 1 millimetrin mittainen, kun taas täysikasvuinen punkki on 3–4 millimetrin mittainen. Nuoret punkit elelevät muun muassa nurmikolla, luultavasti ruohonkorren päässä. Sitä kautta ne kiinnittyvät ohi kulkeviin eläimiin tai ihmisiin. Kun ne ovat löytäneet sopivan isännän, ne hakeutuvat sopivaan paikkaan ennen kiinnittymistä, yleensä suojaisaan sopukkaan kehossa, jossa iho on ohut.

Punkeilla on vahvat leuat, joiden avulla ne voivat porautua ihon läpi ja pysyä paikoillaan verta imiessään. Punkki erittää lievästi puuduttavaa myrkkyä, minkä vuoksi punkkia ei yleensä huomaa ennen kuin sen näkee omin silmin sen juotua verta ja kasvettua suuremmaksi. Punkki on juonut itsensä täyteen verta muutamassa päivässä ja irtoaa sen jälkeen isäntäeliöstään.

Punkit voivat tartuttaa ihmisiin monia eri tauteja. Yleisimmät taudit Suomessa ovat borrelioosi ja puutiaisaivokuume, mutta myös puutiaispilkkukuumetta voi esiintyä. Eri eläinlajeilla on omat punkkien välityksellä leviävät tautinsa, jotka ovat ongelma ihmisille lähinnä karjataloudessa.

Liittyviä tuotteita
Copyright © 2024 Stick AB
To top